Kuka minä on, mitä blogi on

2015-07-25 18.17.53 HDRMietinnän jälkeen herätin blogini ja siirsin sen wordpress-alustalle, joka ensi kokemusteni perusteella on toista luokkaa kuin blogger (pari vanhaa tarinaa löytyy täältä). Uudelleenjulkaisenpa hieman muokattuna tekstin, joka kertoo minusta ja blogini taustoista. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijani.

Innostun herkästi, kun kyse on oikeasta haasteesta. Innostun, enkä mielelläni jätä kesken. Hyvin se tuskin sujuu, sillä en ole missään erityisen taitava tai lahjakas. Sen sijaan viihdyn epämukavuusalueella keskimääräistä paremmin, tykkään treenata ja asenteeni kestää vertailun. Vihaan välinpitämättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta – ja hyväryhtiset naiset kääntävät pääni. Sydämeni on sulattanut Länsi-Lontoon ylpeys Chelsea FC. Syntynyt olen armon vuonna 1971.

Kirjoitan milloin mistäkin, mutta ainakin itse hikoillusta kestävyysurheilusta ja siihen liittyvistä lieve- ja hyötyilmiöistä. Intohimojani ovat juoksu ja suunnistus, pyöräily ja hiihto peesaavat. Maratonit ovat saaneet jatkokseen ultrajuoksun.

Suunnistuskipinä syttyi 2005 Sippu-Jukolassa, missä juoksentelin ristiin rastiin laminoidut karttamerkit taskussani. Kaiketi liekki olisi matkan varrella sammunut, ellei Tuomas Tala olisi tehnyt mahdottomasta mahdollisen ja onnistunut selittämään allekirjoittaneelle korkeuskäyrien merkityksen. Kiitos.

Blogin syntymiseen liittyy tutustuminen – kädestä pitäen suunnistuksen SM-pitkän finaalissa toiseksi viimeisellä rastilla Nokian Suoniemellä – Pauli Formaan, jonka Paulin blogi herätti ajatuksen: minäkin haluan oman.

Kestävyysurheilun suurimman idolini Miia Kahilan kisaraporttien kaunein taideteos vuoden takaiselta Karhunkierrokselta Unelmiia Karhunkierros nosti sisälleni suuremman tunnemyrskyn kuin mikään muu lukemani teksti. Tuon peruja on päätökseni lähteä juoksemaan Pallakselta Hettaan, ja tuosta reissusta tulossa piakkoin raporttia.

”Vähintään kerran elämäni aikana suoritan täyspitkän triathlonin” – tähänkin lauseeseen antoi vahvan sysäyksen Miia, tällä kertaa innostavalla vloggauksellaan. Tuon täyden triathlonin toteuttamista tosin haittaa se, etten osaa uida. Pysyn pinnalla ja etenen, olen kehittynytkin mutta ei se vielä uimiselta tunnu. Opettelen ja olen itselleni armollinen unelmani aikataulun kanssa.

Erityinen kiitos veljelliselle vertaiskahjolleni Marko ”Vexi” Virtaselle, joka on aina lähtenyt mukaani kyseenalaistamatta ideani ”järkevyyttä”. Viime viikonloppuna Pallakselle, ensi viikonloppuna Saariselälle.

Tätä on minun blogini. Pysy mukana.

vanha
Vanha blogini löytyy tästä osoitteesta.
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s